• Milja

Ajatuksia luovuudesta

Päivitetty: 5. huhti 2020

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta luovuus?

Millaista on luova toiminta?

Entä millaiseksi kuvittelet luovan ihmisen?

Luovuus on monitasoinen ilmiö, jolle ei ole vakiintunut yhtä selkeää määritelmää. Luovuutta on tutkittu vuosisatojen mittaan paljon ja kunkin ajan suuret ajattelijat, kuten Platon, Aristoteles ja Freud ovat luoneet omat päätelmänsä luovuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Löysin kuitenkin erään määritelmän, josta olen täysin samaa mieltä:


”Luovuus ei rajoitu vain historian suuriin hahmoihin, kuten Darwiniin tai Picassoon. Luovuutta on jokaisella ihmisellä. Aika pitkälle luovuus perustuu siihen, että ihminen päättää olla luova.” - psykologi ja tutkija Robert J. Sternberg

Niimpä. Tämä kuvastaa monia tilanteita: ihmisellä saattaa olla kaikki edellytykset ja taidot jonkin asian toteuttamiseen mutta jos halu puuttuu, ei paljoakaan tapahdu.


Mielestäni luovuus on vapautta, ajatuksia, tunteita, inspiraatiota ja innostusta. Se on sekä tiedostettua että tiedostamatonta itseilmaisua. Luovuuden muotoja on loputon määrä, ehkä selkeimpinä esimerkkeinä taide, musiikki, kirjoittaminen, valokuvaus, tanssi. Noin joitain mainitakseni. Luultavasti luovuuden muotoja on niin paljon, etten tule kirjoittaneeksi niistä puoliakaan. Luovuus voi ilmetä myös arjessa tai erilaisissa käytännön tilanteissa: ongelmiin saattaa keksiä odottamattomia ratkaisuja tai uusia lähestymistapoja.


Luovuus asiakastyössä


Liitän asiakastyöhön mielelläni erilaisia luovia menetelmiä, kuten musiikkia, kirjoittamista, maalaamista tai valokuvaamista. Siihen on useita syitä:


Vaikka ihminen olisi hyvinkin puhelias ja keskustelu vilkasta, on keskustelu helppoa pitää hyvin pintapuolisena ja arkitason asioita käsittelevänä. Omien tunteiden sanoittaminen ei ole helppoa, sillä emme aina itsekään tiedä, mitä tunnemme ja ajattelemme. Tällöin on hyvä yhdistää terapeuttiseen keskusteluun luovuutta.


Musiikki herättää monissa vahvoja tunteita, minkä takia se on erinomainen väline itsetutkiskeluun. Myös maalaamalla tai kirjoittamalla voidaan itsestä löytää sellaisia puolia, joiden olemassaolosta ei ennen projektin aloittamista ollut tietoakaan. Luovien menetelmien avulla voidaan myös vaimentaa tai nostaa esiin tunteita ja muistoja. Aina ei tarvitse tuottaa jotakin ollakseen luova: erilaisia valokuvia, maisemia tai tauluja voi katsoa ja miettiä, mitä tunteita ja ajatuksia ne sinussa herättävät? Mitä niistä tulee mieleen ja miksi? Onko se hyvä vai huono tunne? Kysymysten esittämistä voi jatkaa niin pitkälle, että on voitu ajautua jonkin käsittelemättömän, suuren asian äärelle, joka ei olisi ilman esimerkiksi visuaalista ärsykettä tullut tietoisuuteen.


Luovuuteen liittyy myös puhdasta iloa, onnistumisen kokemuksia ja parhaimmillaan flow-tilaan uppoutumista. Flow-tilassa ihminen keskittyy täydellisesti tekeillä olevaan asiaan, tuntee kutkuttavaa iloa ja innostusta ja unohtaa tyystin ympäröivän maailman.


Luova itseilmaisu on kuin ovi salaiseen maailmaan, jonka olemassaolosta et tiennyt mitään. Kun löydät omat voimavarasi, mielenkiinnon kohteesi ja tapasi ilmaista luovuutta, olet löytänyt ilon ja onnen lähteen, joka on aina saavutettavissasi.


Lähteet: Uusikylä, K. 2012. Jyväskylä. Luovuus kuuluu kaikille.


35 katselukertaa0 kommenttia